Ympyröitä vai lehvästö? Joensuulainen kuvanveistäjä Harri Turunen tarjosi ensimmäisissä luonnoksissaan vaihtoehtoja, miltä Kiihtelysvaaran kirkkoon tulevat taideteokset voisivat näyttää.
Seurakuntayhtymän taidetyöryhmä valitsi vuosi sitten keväällä Turusen suunnittelemaan uuden kirkon taideteokset. Kupariset teokset tulevat kirkon pääoveen ja kattolyhdyn pintaan.
Nyt puolitoista vuotta myöhemmin Turunen esittelee luonnosnippua. Niitä on myös teipattu työhuoneen seinälle ja jopa wc:n oveen. Niistä näkyy, miten teokset ovat vähitellen muuttuneet kohti lopullisia versioita.
Oleellisimman valinnan taidetyöryhmä ja arkkitehti Riikka Kuittinen saivat tehtäväkseen jo heti ensimetreillä. Otetaanko ympyröitä, lehtiä vai jotain muuta?
– Annan mukamas toisen vaihtoehdon, mutta toivon, että kukaan ei sitä ehdota, Turunen kuvailee.
Joskus on käynyt vahingossa niin, että taideteoksen tilaaja on tarttunut Turusen kakkosvaihtoehtoon, jota hän ei ole edes ajatellut potentiaaliseksi vaihtoehdoksi. Näin ei onneksi päässyt käymään Kiihtelysvaaran kirkossa. Turusen mukaan arkkitehti sivuutti ympyrät ja valitsi lehdet.
Rauhaa, turvaa ja yllätys
Kasviaiheet ovat Turuselle tuttuja hänen aiempien töidensä kautta. Taiteilija kaivaa esille keltaisen laatikon. Sen sisälle kätkeytyy metallinen kasvi samettialustalla.
Samaan teoskokonaisuuteen kuuluvia erivärisiä ja -kokoisia laatikoita oli esillä Imatran taidemuseossa viime vuonna. Niiden tekemiseen vaikuttivat hyvin henkilökohtaiset syyt.
– Minulla oli monta ystävää kuollut. Halusin vangita omat ajatukseni laatikkoon, jonka kannen saa kiinni, Turunen kertoo.
Laatikoista muodostuvan kokonaisuuden nimi on Kuoleman puutarha. Nimi on ilmeinen viittaus taiteilija Hugo Simbergin samannimiseen teokseen. Samasta perinnöstä ammentavat myös Kiihtelysvaaran kirkon teokset.
Turunen toivoo kirkon teosten luovan rauhaa, turvaa ja ehkä myös yllätyksellisyyttä. Rauhaa ja turvaa luo ajatus siitä, että puun lehvästö ympäröi meidät, ikään kuin halaa meitä.
Osa kirkkoa seuraavat 200 vuotta
Yllätys piilee teosten sijoittelussa. Taidetta ei ole piilotettu kirkon seinien sisälle, vaan teokset ovat ulkona kaikkien nähtävillä. Ne näkyvät myös niille, jotka eivät kirkossa käy.
– Teokset ovat osa kirkkoa seuraavat 200 vuotta – yhtä olennainen osa kuin valot, oven kahva tai joku muu. Ihmiset eivät välttämättä koe niitä taideteoksina, mutta ne luovat tietynlaisen tunnelman.
Kun Turunen katsoo Kiihtelysvaaran teoksia, hänen mielessään soi musiikki. Lehdet tuovat mieleen ranskalaisen säveltäjän Claude Debussyn pianoteoksen Clair de Lune (Kuutamo).
– Puhetta kuulen aina, mutta musiikkia harvemmin. Nämä soivat koko ajan. Silloin herää ajatus, että olen oikeassa suunnassa. Kertaakaan ei tullut tunnetta, että siellä olisi riitasointuja, Turunen kuvailee.
Tarmo Ylhävuori
Kuva: Tarmo Ylhävuori
Kirkko jo itsessään taideteos
Kattolyhdyn ja ulko-oven taideteokset eivät ole suinkaan ainoita Kiihtelysvaaran kirkossa.
Kirkkoon tulee myös paikkakunnalta kotoisin olevien yrittäjien Kyösti ja Kari Kakkosen lahjoittama pronssinen enkelipatsas. Patsaan toteuttaa kuvanveistäjä Panu Patomäki vanhan kirkon sivuportaiden yhteyteen.
– Siihen tulee myös muistelupaikka. Se oli seurakuntalaisten toivomus heti kirkon tuhoutumisen jälkeen, kertoo rakennustoimikunnan jäsen Eevi Väistö.
Vanhasta kirkosta pelastettu alttaritaulu on parhaillaan entisöitävänä taidekonservaattori Riikka Könkäällä. Kiihtelyksen Martat ovat puolestaan entisöineet vanhoja kirkkotekstiilejä ja tehneet uusia.
Myös lähetyskynttelikkö syntyy paikallisin voimin. Kiihtelysvaaran harrastetoimijat -yhdistys on luvannut lahjoittaa Veikko Erosen tekemän kynttelikön. Sama tekijä valmisti vanhan kirkon kynttelikön.
Ei myöskään sovi unohtaa kirkkorakennusta, joka on Luo arkkitehtien suunnittelema.
– Koko kirkko on oikeastaan arkkitehtuurinen uusi taideteos. Monet ovat sitä sanoneet, että kylläpä se on taideteos, Väistö kuvailee.
Tarmo Ylhävuori
Kuva: Sami Mutanen / Protiimi Oy
