Ensin olivat metsäkämpät, joissa parhaimmillaan 200 000 miestä teki metsätöitä talvisin. Heillä oli saha, suomenhevonen ja reki.

– He menivät illaksi kämppään, jossa emäntä oli tehnyt ruokaa. He olivat siellä ja kuuntelivat Metsäradiota, joka itse asiassa aloitettiin metsäkämppien aikakaudella. Nythän sekin on loppumassa, kertoo turvallisuuspolitiikan ja informaatiovaikuttamisen kommentaattori Janne ”Rysky” Riiheläinen.

Sittemmin traktori, moottorisaha ja metsätyökone syrjäyttivät metsäkämppien perinteen. Enää metsässä ei tarvitse työskennellä voimiensa äärirajoilla vaarallisissa olosuhteissa, vaan työntekijä voi istua metsätyökoneen ilmastoidussa ohjaamossa ja ohjata massiivista konetta pienen joystick-ohjaimen avulla.

Metsätöiden muutos on tapahtunut useiden vuosikymmenten aikana. Riiheläisen mukaan nyt käynnissä on samankaltainen massiivinen murros, joka ei tule viemään kymmeniä vuosia, vaan muutosvauhti on huomattavasti nopeampi.

Sen näkyvin vaihe alkoi marraskuussa 2022, kun yhdysvaltalainen tutkimuskeskus OpenAI lanseerasi tekoälybotti ChatGPT:n. Se mahdollisti vuorovaikutuksen koneen kanssa luonnollisen kielen avulla ilman ohjelmointikielten osaamista. Samalla se toi tekoälyn puheenaiheeksi.

Tekoälyä puskee kaikkialta

ChatGPT ei jäänyt ainoaksi tekoälysovellukseksi, vaan niitä puskee nyt kaikkialta. Tekoäly esimerkiksi tuottaa radiosoittokelpoista musiikkia, opastaa lyhyimmän reitin paikasta toiseen ja luo aidonnäköisiä kuvia ja videoita.

Tekoäly on tullut niin rytinällä, ettei ikäviltä yllätyksiltä ole vältytty. GPT:n kaltaisten kielimallien koulutus ja käyttäminen kuluttavat valtavan määrän energiaa puhumattakaan tekijänoikeuksista, joita mallien koulutuksessa ei ole juuri mietitty.

Sovellukset eivät ole myöskään turhantarkkoja faktoista, vaan saattavat uskotella tuottamiaan sepitteitä paikkansapitäviksi tiedoiksi ja luoda materiaalia erilaisten huijausten pohjaksi.

Näihin ja muihin huolenaiheisiin pureudutaan Joensuun seurakuntien ja Itä-Suomen yliopiston Jokapäiväinen tekoälymme -tapahtumaviikolla. Se on osa Kirkkohallituksen rahoittamaa Tekoäly, ihmisyys ja etiikka -hanketta.

Tapahtumaviikolla on tarjolla neljänä iltana asiantuntijavieraita, faktatietoa ja keskustelua. Jokaisena iltana aihetta lähestytään eri näkökulmasta.

– Tekoäly on aiheena sellainen, ettemme pysty yhdessä illassa tai viikossa kertomaan ihan kaikkea, mutta jos saisimme pikkaisen inhimillisyyttä siihen, mitä tekoäly tarkoittaa ja miten siihen olisi hyvä suhtautua, kuvailee Joensuun seurakuntayhtymän projektityöntekijä Katja Antrela.

Hänen mukaansa illoissa on matala kynnys. Osallistujien ei tarvitse tietää mitään tekoälystä tai osata käyttää sitä.

Iltojen juontajana toimii Janne Riiheläinen. Hän on ollut mukana tekoälyhankkeen ohjausryhmässä Joensuun seurakuntayhtymän viestintätoimikunnan puheenjohtajana.

Mitä yhteistä on kirkolla ja tekoälyllä?

Riiheläinen ja Antrela myöntävät, ettei kirkkoa ja tekoälyä välttämättä ensimmäisenä liitä toisiinsa. Tekoäly on teknologinen keksintö, kun taas kirkko puhuu vähän tekniikasta mutta paljon ihmisten suhteista itseensä, toisiinsa ja Jumalaan. Tekoälyä on harvemmin lähestytty tästä näkökulmasta.

– Kuka muu muka miettisi, että hei ihminen, mikä on sinun sijasi tässä maailmassa? Ei kukaan, vastaa Riiheläinen.

Hänen mukaansa tekoälystä ajatellaan usein, että se on jotakin, joka otetaan vain käyttöön kuin pesukone, jääkaappi tai muu kodinkone. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa ihmisiin ja millaisen murroksen se aiheuttaa yhteiskunnassa.

Kaikki ihmiset eivät välttämättä ole edes havahtuneet siihen, että yhteiskunta on muuttumassa. Siksi tapahtumaviikko on suunnattu erityisesti hitaasti teknologioita omaksuville, vanhemmille ja kasvattajille sekä opiskelijoille. Asiaa on luvassa myös kirkon työntekijöille ja luottamushenkilöille.

Antrelan mukaan seurakuntien etuna tekoälykeskustelun virittäjinä on se, että kirkko tavoittaa monenikäisiä.

– Kirkkohan on yksi parhaimmista toimijoista, koska se koskettaa koko väestöä. Kuulijakunta on niin sanotusti maasta taivaaseen, kaikkea siltä väliltä, Antrela toteaa.

Tarmo Ylhävuori

Kuva: Tarmo Ylhävuori

Jokapäiväinen tekoälymme -tilaisuudet ma–to 5.–8.5.2025

• Eeva, Aatami ja algoritmi Rantakylän kirkossa ma 5.5. klo 18–20. Mitä ajatuksia ja huolia tekoäly herättää? Lähetä kysymyksesi jo etukäteen. Asiantuntijat vastaavat.
• Sieluja ja siruja Pielisensuun kirkossa ti 6.5. klo 18–20. Miten tekoäly muovaa ihmistä? Miten tekoälyn maailmaan kasvetaan ja kasvatetaan lapsia? Asiantuntijoiden paneelikeskustelu.
• Tekoälyä temppelissä Joensuun seurakuntakeskuksessa ke 7.5. klo 18–20. Voiko kirkko käyttää tekoälyä? Miten sielunhoito ja tekoäly liittyvät toisiinsa? Asiantuntijoina Paavalin seurakunnan pappi Petja Kopperoinen ja Helsingin yliopiston tutkija Taina Kalliokoski.
• Usko, toivo ja tekoäly elokuvateatteri Tapiossa to 8.5. klo 18–20. Naurattaako tekoäly? Miten jokainen voi hyödyntää tekoälyä arjessa? Asiantuntijapuheenvuoroja ja Joona Kotilaisen stand-up-show.

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Kysy tekoälystä tai kerro huolesi etukäteen.Linkki avautuu uudessa välilehdessä Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin maanantain tilaisuudessa.