Vain reilu puolet vauvoista kastetaan – Miksi Kati-Helena ja Tommi Matikainen halusivat kastaa oman lapsensa?

26.3.2025, Tarmo Ylhävuori

Kati-Helena ja Tommi Matikainen katsovat toisiaan. Sylissä on vauva kastepuvussa.

Kati-Helena ja Tommi Matikainen olivat samalla yläasteella, mutta rakkaus roihahti ammattikoulussa.

Pariskunnan esikoinen sai kasteessa suurmiesten nimen ja kuusi kummia.

Pikkumies on hiljaa sylikumminsa Sauli Hyvärisen olkaa vasten. Hän taitaa olla unten mailla. Hetkeä aiemmin hänet kastettiin Leo Kristian Maximukseksi.

– Tiedetään, että monet Rooman keisarit saattoivat nimittää itseään pontifex maximukseksi. He olivat sellaisia, joilla oli suurin valta. Nyt meillä on tässä pieni ihminen, joka on Maximus. Minkälaista valtaa tuolla pienellä ihmisellä voi olla? pohtii Pielisensuun seurakunnan pappi Matti Innanen.

Hänen mukaansa vauvalla on ainakin sydänten valtaa vanhempiinsa ja kummeihinsa koko heidän loppuelämänsä ajan. Vauvan äiti Kati-Helena Matikainen nyökyttelee vieressä.

Pikkumies on Kati-Helenan ja Tommi Matikaisen esikoinen. Hänen nimensä on harkittu kokonaisuus, johon Tommi on ammentanut ideoita opinnoistaan.

– Opiskelen paljon uskontoa ja historiaa. Siellä on paljon kaikkia hienoja vanhoja nimiä, ja nimissä on voimaa, Tommi kertoo.

Kaksikko pallotteli yhdessä nimiehdotuksia. Lopullinen nimi lähti papille tekstiviestillä päivää ennen ristiäisiä.

Kaste ei ole itsestäänselvyys

Yhtä harkittua on se, että pariskunta halusi kastaa lapsensa. Tänä päivänä lapsen kastaminen ei ole enää itsestään selvää, sillä kaikista syntyneistä lapsista vain reilu puolet kastetaan kirkon jäseneksi.

Viime vuosina kastettujen lasten osuus on pyörinyt noin 60 prosentissa koko Suomessa. Vielä parikymmentä vuotta sitten 1990-luvun alussa yli 90 prosenttia lapsista kastettiin.

– Minusta on vääryys, jos vanhemmat eivät halua asettaa lapselle uskomuksia. Lapsi tarvitsee turvaa, suojaa ja varmuutta elämään, eikä sitä, että pitää tehdä päätöksiä, Tommi kuvailee.

Hänen mukaansa lapsi voi tehdä omat valintansa, kun ikää kertyy. Kasvuvaiheessa lapsi kuitenkin tarvitsee vanhempiensa ohjausta. Siinä vaiheessa Tommista on hyväksi, jos vanhemmilla on omat arvonsa ja uskomuksensa, joihin turvautua.

Kummit suvun ulkopuolelta

Kristillinen kasvatus ei ole vain vanhempien vastuulla. Siitä huolehtivat myös kastemaljan ympärille levittäytyvät kummit.

Joillakin perheillä on vaikeuksia löytää edes yhtä kirkkoon kuuluvaa kummia. Kati-Helenalla ja Tommilla ei sitä ongelmaa ole. Heidän pienokaisellaan on peräti kuusi kummia.

– Kuudesta kummista viisi liittyi kirkkoon tai kävi rippikoulun aikuisiällä, Kati-Helena kertoo.

Tommi vahvistaa, että he tekivät melkoisen käännytystyön. Kummeiksi pyydetyt ystävät kokivat tehtävän niin tärkeäksi, että liittyivät kirkkoon sen takia.

Pariskunta pyysi tietoisesti kummeiksi suvun ulkopuolisia ihmisiä, eikä tätejä ja setiä.

– On kristillinen ajatus, että kurotetaan oman suvun ulkopuolelle vieraisiin ihmisiin. Minusta kummin tehtävä on olla lapsen aikuinen ystävä. Kyllähän tädit ja isovanhemmat ovat muutenkin osa elämää, Tommi toteaa.

Tarmo Ylhävuori

Kuva: Tarmo Ylhävuori


Vinkit onnistuneisiin ristiäisiin