Mitä saa kahdella kympillä kuussa? Yhden ravintolalounaan, kaksi leffalippua – tai kuitattua kirkollisveron.
Kirkollisveron määrä riippuu henkilön tuloista, mutta Joensuun seurakuntien jäsenet maksoivat veroa keskimäärin 23 euroa ja Kontiolahden seurakunnan jäsenet 25 euroa kuussa viime vuonna.
Parinkympin eristä muodostuvat Joensuun ja Kontiolahden seurakuntien verotulot. Mutta mihin seurakunnat käyttävät verovarat? Sitä varten on reissattava siltojen halki Utransaareen.
Saaressa on käynnissä Rantakylän seurakunnan järjestämä Ihan pihalla -ulkoperhekerho. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Laura Karvinen on etukäteen viestittänyt, että kerho on ollut monesti varsin suosittu. Niin se on tänäänkin. Mukaan on ilmoittautunut 11 perhettä, eikä Utransaaren kotaan enempää mahtuisikaan.
Kodan nuotiolla lämpenevät nakit ja hot dog -sämpylät. Lapset pääsevät leikkimään luonnossa ja kiertämään rastirataa. Kirkko käyttää seurakunnallisesta toiminnasta eniten rahaa juuri lapsiin ja nuoriin.
Raha ei toki kulu yhteen perhekerhoon, vaan kaikkeen seurakuntien järjestämään toimintaan lapsille ja nuorille: muskareihin, iltapäiväkerhoihin, ripareihin ja niin edelleen. Sama tilanne on sekä Joensuun että Kontiolahden seurakunnissa.
Kontiolahdella lapsiin ja nuoriin panostaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että alakoululaiset pääsevät pitäjiä myöten seurakunnan tarjoamilla tilausbusseilla joulukirkkoon kerran kolmessa vuodessa ja etteivät rippileirit maksa pääsääntöisesti kuin materiaalimaksun verran. Panostukset ovat seurakuntien luottamushenkilöiltä tietoisia valintoja.
Äänestämällä vaikutat, mihin yhteistä rahaa käytetään
Joensuun seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki kertoo, että seurakuntien budjeteista ja niiden kohdentamisesta päättävät luottamushenkilöt. He ovat vaaleissa valittuja seurakunnan jäseniä.
– Luottamushenkilöillä on mahdollisuus saada vietyä hyvinkin suuria muutoksia läpi, jos he ovat aktiivisia, Mäki kuvailee ja viittaa erityisesti heidän työhönsä seurakuntaneuvostoissa, joissa päätetään, paljonko rahaa käytetään esimerkiksi diakoniaan, jumalanpalveluksiin ja lähetystyöhön.
Jokaisella seurakuntalaisella on puolestaan mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä päätöksiä tekevät. Seurakuntavaalit ovat aivan nurkan takana marraskuussa. Niissä valitaan luottamushenkilöt seuraavalle nelivuotiskaudelle.
Tulevat luottamushenkilöt pääsevät tekemään hyvin konkreettisia valintoja. Mäen mukaan he saavat ratkaistakseen esimerkiksi Pielisensuun ja Rantakylän kirkkojen kohtalon. Mitä tehdään sisäilmaongelmista kärsiville kirkoille?
Kontiolahden seurakunnan talouspäällikkö Soile Luukkainen muistuttaa, että luottamushenkilöt päättävät myös uusien työntekijöiden rekrytoinneista. Seurakuntaan on valittu tämän vuoden aikana varhaiskasvatuksen ohjaaja ja taloussihteeri. Uusien työntekijöiden palkkaaminen on taloudellinen päätös ja samaan aikaan valinnat vaikuttavat siihen, millaista toimintaa seurakunnat voivat järjestää.
Entä jos kirkollisveroa ei olisi?
Palataan vielä hetkeksi Utransaareen nuotion ja hodareiden ääreen. Pyydän Luukkaista kuvittelemaan, mitä tästä kaikesta jäisi jäljelle, jos kirkollisveroa ei olisi.
– Eihän siitä kyllä hirveästi jää, Luukkainen aloittaa ja hiljenee hetkeksi.
Hän toteaa, että kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnassa pitäisi olla töissä vähintään kirkkoherra, diakoni ja kanttori. Muihin työntekijöihin tuskin olisi varaa. Kiinteistöistä jäisi ehkä kirkko.
– Siihenkään eivät rahat riittäisi. Kirkko olisi kylmillään, valotta ja sähköttä, Luukkainen toteaa.
Tosiasia on se, ettei kirkollisveroa ole aivan helppo korvata. Parinkympin kuukausimaksulla seurakunnan jäsen mahdollistaa sen, että kirkko pitää huolta lapsista, nuorista, yksinäisistä, ikäihmisistä ja muista apua tarvitsevista.
Tarmo Ylhävuori
Kuvat: Tarmo Ylhävuori
Seurakuntien tulot vuonna 2025
- Kirkollisverotulot: Joensuun seurakuntayhtymä 13,5 miljoonaa, Kontiolahden seurakunta 3 miljoonaa euroa
- Toimintatuotot esimerkiksi kaupungin korvauksista iltapäiväkerhoista, metsätuloista sekä retki- ja leirimaksuista: Joensuu 2,7 miljoonaa, Kontiolahti 150 000 euroa
- Valtionrahoitus hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon: Joensuu 1,2 miljoonaa, Kontiolahti 210 000 euroa
