Sankarihautausmaat ovat yhteisiä kulttuuriperintöalueita

Sankarihauta-alueita perustettiin hautausmaille ja kirkkopihoihin jo vuoden 1918 sisällissodan myötä, kun sodan voittaneiden valkoisten puolella kaatuneita haudattiin ja haudoille pystytettiin vapaussodan muistomerkkejä. Sodan hävinneiden punaisten puolella kaatuneita ei aina edes haudattu kirkkomaalle, mutta heillekin ryhdyttiin pystyttämään muistomerkkejä vuoden 1940 jälkeen. Tällöin aloitettiin Suomessa toukokuisin viettämään marsalkka Mannerheimin kehotuksesta kaikkien Suomen sotavainajain päivää. Nykyisin päivää vietetään Kaatuneiden muistopäivänä.

Sankarihautausmaat kasvoivat, kun Suomessa muodostui talvi- ja jatkosotien aikana poikkeuksellinen perinne kuljettaa kaatuneet sotilaat omille kotipaikkakunnilleen haudattavaksi. Tällä tavoin sodassa kaatuneet pääsivät takaisin lähelle yhteisöjään ja muistuttivat samalla kotimaan eteen tehdystä uhrauksesta. Suomessa on yhteensä noin 630 sankarihautausmaata. Kaikki eivät sijaitse hautausmailla, osa on sijoitettu kirkkopihojen yhteyteen.

Sankarivainajien ja sotiin liittyvien muistomerkkien hoitamisvelvoite kuuluu ensisijaisesti seurakunnille ja kunnille sekä valtakunnallisessa sankarihautausmaiden osalta valtiolle. Keväällä 1944 perustettu Kaatuneiden Muistosäätiö, aluksi Sankarivainajain Muistosäätiö, on auttanut kuntia ja seurakuntia luomaan sekä etenkin myöhemmin ylläpitämään sankarihauta-alueita.

Sankarihautausmaille tyypillisiä elementtejä ovat yhtenäiset hautamuistomerkit sekä alueeseen liittyvät näyttävät muistomerkit. Usein muistomerkkien tekijöinä onkin tunnettuja suomalaisia taiteilijoita. Alueet hautakivineen, puistokäytävineen sekä istutuksineen on puolestaan suunniteltu arkkitehtien toimesta. Koska sankarihautausmaa-alueiden katsotaan olevan osa kirkollista kulttuuriperintöä, kuuluu niiden ylläpito kirkkolain piiriin. Mahdolliset kunnostustyöt ovat suuritöisiä ja tarkoin säädeltyjä.

Joensuussa valtakunnallinen sankarihautausmaa sekä useita erilaisia muistomerkkejä

Joensuun hautausmaalla sijaitseva sankarihauta-alue on valtakunnallinen sankarihautausmaa. Tämä tarkoittaa, että alueelle haudatuista 887 sankarivainajasta vain osa on joensuulaisia. Suurin osa, yli 500 vainajaa, on kotoisin muualta. Heidän lisäkseen sankarihautausmaalla on kaikkiaan 95 tunnistamatonta vainajaa.

Joensuun sankarihauta-alue on alkujaan maisema-arkkitehti Katri Luostarisen suunnittelema. Muistomerkin Ikuisuutta kohti (1953) on suunnitellut Armas Tirronen. Kesän 2016 aikana alueella tehtiin peruskunnostus Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:n kehittämis- ja kunnostussuunnitelman mukaan. Suunnitelmaa täydennettiin 2020 Helsingin Maisema-arkkitehtitoimisto HELMA Oy:n maisema-arkkitehti Maija Siikin laatimalla täydennysistutussuunnitelmalla.

Hautausmaan vieressä, Rauhanpuistossa, sijaitsee Raja- ja Laatokan-Karjalan sankarivainajien muistoa kunnioittava Väsynyt sotilas -muistomerkki, joka tunnetaan myös nimellä Korpisoturi. Kuvanveistäjä Herman Joutsenen luoma muistomerkki pystytettiin vuonna 1990 Karjalan Sivistysseuran sekä lukuisten Karjalan pitäjäseurojen hankkeen tuloksena. Patsaan molemmin puolin sijoitetut kivilaatat kuvaavat Äänisen aaltoja ja niihin on kaiverrettu noin 3300 nimeä.

Sankarivainajia on muistettu myöhemminkin. Vuonna 1997 hautausmaalle pystytettiin sotien aikana kentälle rajan taakse jääneille sankarivainajille omistettu ja kuvanveistäjä Ari Laitilan suunnittelema graniittinen muistopaasi. Paasi kuvaa Karjalan maisemia ja sen on lahjoittanut Joensuun seudun Karjalaisseura.

Joensuun hautausmaalla sijaitsee myös kuvanveistäjä Erkki Erosen suunnittelema Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1967.

Hautausmaalla sijaitsevat myös 1918 sisällissodassa kuolleiden sankarivainajien muistomerkit. Valkoisten sankarivainajien Vapaussodan sankarivainajat -muistomerkin on suunnitellut taiteilija John Munsterhjelm vuonna 1920. Sen oheen on haudattu 35 vainajaa. Punaisten muistomerkki, Vakaumuksensa puolesta kaatuneet, pystytettiin hautausmaalle Joensuun työväenyhdistyksen toimesta ja paljastettiin vuonna 1946 sosiaalidemokraattien järjestämien maakuntajuhlien yhteydessä. Muistomerkin yhteydessä ei ole hautoja.

Enon sankarihauta-alue

Enon sankarihauta-alue sijoittuu Enon kirkon viereen kirkkopihalle. Alueen suunnitellut arkkitehti ei ole tiedossa. Sankaripatsaan (1963) on suunnitellut Lauri Leppänen. Sankarivainajia alueella on 288.

Kirkkotarhasta löytyy myös 1918 sisällissodassa kaatuneiden Vapaussodan muistomerkki, jonka on suunnitellut Eino J. Härkönen (1920). Vainajia muistomerkin yhteydessä on 12.

Kiihtelysvaaran sankarihauta-alue

Kiihtelysvaaran sankarihauta-alue sijoittuu kylän keskelle kirkonmäelle. Kirkkopihan sankarihauta-alueelle on haudattu 142 vainajaa ja alueen on suunnitellut arkkitehti Hannes Kamppuri. Muistomerkki on vuodelta 1950.

Kirkkotarhasta löytyy myös vuoden 1918 sisällissodassa kaatuneiden haudat sekä Vapaussodan muistomerkki vuodelta 1921.

Pyhäselän sankarihauta-alue

Pyhäselän kirkon edustalle rakennetulla sankarihauta-alueella on 157 vainajan jäämistöt. Hauta-alueen on suunnitellut Yrjö Vaskinen ja Ristin tie -muistomerkin (1962) on puolestaan suunnitellut Teuvo Kotilainen.

Kirkkopihalle on sijoitettu myös Samppa Uimosen suunnittelema Karjalaan jääneiden muistomerkki.

Sisällissodan haudat sekä muistomerkki sijaitsevat Pyhäselän hautausmaalla.

Tuupovaaran sankarihauta-alue

Tuupovaaran sankarihauta-alueelle Tuupovaaran kirkon viereen on haudattu sekä 1918 että 1939-1944 sodissa kaatuneita. Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden alueen on suunnitellut taiteilija Ilmari Virkkala. Alueelle on haudattu 189 vainajaa, haudoilla oli aluksi vainajien muistona puuristit. Ne korvattiin syksyllä 1947 muistokivillä, kun hauta-aluetta kunnostettiin Hautausmaahuollolta tilatun suunnitelman mukaisesti. Alueen muistomerkin, Paasiristin (1967), on suunnitellut Veikko Jalava.

Kirkon vierestä löytyy myös sisällissodan vainajien Vapaussodan muistomerkki sekä hautoja.

Lähteet

Björn, I. (2006). Tuupovaaran historia.
Sankarihautausmaiden perinne, hoito ja kunnostus. Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 2. Museovirasto, Helsinki 2008.
Kiihtelysvaara-Seura. https://kiihtelysvaara-seura.fi
Joensuun Taidemuseo. https://joensuuntaidemuseo.fi/julkinen-taide/
Kaatuneiden Muistosäätiö. https://www.muistosaatio.fi/