Joensuun seurakunnissa ehdotettiin rakennemuutosta – tuomiokapitulin mukaan riittäviä edellytyksiä muutokselle ei ole

Joensuun ja Rantakylän seurakuntien seurakuntaneuvostot tekivät aloitteen kaikkien Joensuun alueen kuuden seurakunnan yhdistymisestä yhdeksi seurakunnaksi. Aloitteessa esitettiin nykyisen Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän lakkauttamista ja uuden yhteisen Joensuun seurakunnan perustamista vuoden 2028 alusta alkaen.

Aloitteessa viitattiin seurakuntayhtymässä vuosina 2024–2025 valmisteltuun rakenneselvitykseen. Sen perusteella yksi yhteinen seurakunta turvaisi parhaiten seurakunnalliset palvelut kaikilla nykyisillä alueilla myös jatkossa taloudellisen tilanteen tiukentuessa.

Joensuun alueen seurakuntia ovat Enon, Joensuun, Pielisensuun, Pyhäselän, Rantakylän ja Vaara-Karjalan seurakunnat. Seurakuntien jäsenillä oli mahdollisuus jättää aloitteesta kannanotto Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille keskiviikkoon 11.2.2026 mennessä.

Joensuun seurakunnat järjestivät keskustelutilaisuuksia yhdistymisaloitteesta

Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli käsitteli Joensuun ja Rantakylän seurakuntien tekemää seurakuntien yhdistymisaloitetta ja päätti pyytää lausunnot seurakuntaneuvostoilta ja yhteiseltä kirkkovaltuustolta.

Ennen lausuntojen antamista Joensuun seurakunnat järjestivät kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia. Tilaisuuksissa käytiin läpi mahdollisen yhdistymisen käytännön vaikutuksia seurakuntalaisen näkökulmasta.

Keskustelutilaisuudet:

Tuupovaaran seurakuntatalolla (Koulutie 10) su 15.3. klo 11,
Pyhäselän kirkossa (Hammaslahdentie 76) su 15.3. klo 11 ja 18 (klo 10 messuun lähtee maksuton taksikyyti Reijolasta klo 9),
Kiihtelysvaaran kirkossa (Aprakkatie 3) su 15.3. klo 15,
Pielisensuun kirkossa (Huvilakatu 8b) su 15.3. klo 18 ja
Enon seurakuntatalolla (Enontie 30 A) pe 20.3. klo 18.

Seurakuntalaiset lähettivät seurakuntien yhdistymisestä kysymyksiä jo etukäteen verkkolomakkeella. Kysymykset käsiteltiin keskustelutilaisuuksissa.

Aloitteen käsittelyn aikataulu

Aloite osoitettiin Kirkkohallitukselle. Aloitetta käsittelivät myös Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto ja kirkkovaltuusto sekä Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli.

ti 21.1.2026 Joensuun ja Rantakylän seurakuntaneuvostojen aloite Joensuun alueen seurakuntien yhdistymisestä
ti 27.1.2026 Joensuun ev.lut. seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto puolsi aloitetta äänestyksen jälkeen Linkki avautuu uudessa välilehdessä
ke 11.2.2026 Joensuun ev.lut. seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto puolsi aloitetta äänestyksen jälkeen Linkki avautuu uudessa välilehdessä(valtuuston lausunto liitetään aloitteeseen)
15.-20.3.2026: Keskustelutilaisuudet seurakuntalaisille aloitteen sisällöstä
ti 31.3.2026: Joensuun ev.lut. seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli seurakuntien lausuntoja yhdistymisaloitteesta. Enon, Pielisensuun, Pyhäselän ja Vaara-Karjalan seurakuntaneuvostot eivät kannattaneet aloitetta.
ti 21.4.2026: Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kiitti seurakuntalaisia kannanotoista ja lähetti seurakuntien lausunnot käsiteltäväksi Kuopion hiippakunnan tuomiokapituliin.
to 30.4.2026: Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksen mukaan riittäviä edellytyksiä seurakuntarakenteen muutokselle ei ole.Linkki avautuu uudessa välilehdessä Aloitteet palautettiin seurakuntiin.

Tutustu aloitteeseen tästä linkistäLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Rakenneselvitys 2024–2025 – usein kysytyt kysymykset

Tälle sivulle on koottu tärkeimmät kysymykset ja vastaukset siitä, miksi Joensuun ev.lut. seurakunnissa on pohdittu rakenneuudistusta, mitä on selvitetty ja miten muutokset näkyisivät käytännössä.

1. Miksi rakenneselvitys tehtiin?

Joensuun seurakunnilla on haasteita, jotka vaikuttavat tulevaisuuden toimintaan:

Jäsenmäärä vähenee ja tulot pienenevät.
Kiinteistöjen ylläpito ja korjausvelka kasvavat.
Hallinto on monimutkainen ja vie paljon resursseja.
Rajat seurakuntien välillä vaikeuttavat työntekijöiden ja palveluiden joustavaa käyttöä.
Pienillä seurakunnilla on vaikeuksia rekrytoinnissa ja sijaisten saamisessa.

Selvityksen tavoitteena oli löytää ratkaisu, jolla seurakuntien toiminta ja palvelut säilyvät kaikilla nykyisillä alueilla myös tulevaisuudessa. Tutustu rakenneselvityksen pääkohtiin (PDF, hallintojohtaja Tommi Mäen kooste yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 11.2.2026)Linkki avautuu uudessa välilehdessä

2. Mitä vaihtoehtoja selvityksessä tarkasteltiin?

Selvityksessä vertailtiin kahta mallia:

Nykyinen malli – kuusi itsenäistä seurakuntaa, jotka muodostavat seurakuntayhtymän
Yhden seurakunnan malli – koko Joensuu muodostaa yhden seurakunnan, jossa paikallinen toiminta jatkuu ns. alueseurakunnissa / lähikirkkoalueilla

3. Mikä malli arvioitiin parhaaksi?

Selvityksen mukaan yhden seurakunnan malli tukee parhaiten:

palvelujen säilymistä kaikilla alueilla
työntekijöiden osaamisen laajempaa hyödyntämistä
talouden hallintaa pitkällä aikavälillä.

Suurempi kokonaisuus mahdollistaa säästöjä erityisesti hallinnosta ilman, että toimintaa tarvitsee karsia.

4. Mitä yhden seurakunnan malli tarkoittaa käytännössä?

Yhden seurakunnan mallissa

Joensuussa on yksi seurakunta ja yksi kirkkoherra
paikallinen toiminta jatkuu alueseurakunnissa / lähikirkkoalueilla
alueilla on edelleen omat työntekijät ja vastuuhenkilöt
tutut kirkot säilyvät
työntekijät voivat tarvittaessa auttaa naapurialueilla
vaaleissa valittavia luottamushenkilöitä on nykyistä vähemmän, mutta paikallinen vaikuttaminen jatkuu alueneuvostojen kautta
alueseurakunnissa tehdään edelleen toimintasuunnitelmat ja päätetään määrärahojen käytöstä.

5. Miten muutos vaikuttaisi seurakuntalaisen arkeen?

Arki jatkuisi tuttuun tapaan. Lisäksi:

palveluihin olisi helpompi osallistua koko Joensuun alueella
diakonia-apua olisi tasapuolisesti saatavilla kaikilla alueilla
rippikouluun voisi osallistua joustavammin koko Joensuun alueella
toimintoja ei tarvitsisi perua yhtä helposti työntekijöiden sairastuessa, koska sijaisia löytyy paremmin.

6. Mitä muutoksella tavoitellaan?

Rakennemuutoksen tavoitteita:

Paikallisen toiminnan turvaaminen kaikilla alueilla.
Paikallisen identiteetin säilyttäminen.
Hallinnon yksinkertaistaminen, jolloin resursseja vapautuu perustehtävään.
Talouden tasapainottaminen: säästöt tehdään rakenteista, ei toiminnasta.
Henkilöstön tukeminen: paremmat sijaisjärjestelyt, tasaisempi työkuorma.
Osaamisen hyödyntäminen: työntekijöiden ja vapaaehtoisten osaaminen käyttöön yli aluerajojen.

7. Lakkautetaanko pieniä seurakuntia tai niiden toimintaa?

Ei. Hallinto muuttuu, mutta paikallinen toiminta ja kirkot säilyvät jokaisella alueella.

8. Suljetaanko kirkkoja tai muita tiloja?

Kiinteistöjen suuri korjausvelka tarkoittaa, että joistakin tiloista joudutaan luopumaan tulevaisuudessa. Tämä tarve on olemassa riippumatta siitä, millainen hallintomalli valitaan. Kirkot ovat jatkossakin seurakuntien toiminnan ytimessä.

9. Johtaako muutos irtisanomisiin?

Tavoitteena ei ole irtisanoa työntekijöitä. Muutos mahdollistaa rakenteen, jossa voidaan säästää joustavasti pääosin eläkepoistuman kautta. Yhden seurakunnan mallissa henkilöstöä voidaan suunnitella koko Joensuun alueella, mikä vähentää irtisanomisen tarvetta.

Yhdessä seurakunnassa olisi vain yksi kirkkoherra. Yksi nykyisistä kirkkoherroista jatkaisi kirkkoherrana ja muut toisissa tehtävissä samoin eduin kuin aiemmin.

10. Miten hallinto muuttuisi?

Nykyinen päätöksenteon rakenne sisältää kuusi erillistä seurakuntaneuvostoa sekä yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston.

Yhden seurakunnan mallissa on yksi kirkkovaltuusto ja yksi kirkkoneuvosto. Paikallinen vaikuttaminen voi jatkua esimerkiksi alueneuvostojen kautta.

11. Mitä etuja muutos toisi nykymalliin verrattuna?

Yhden seurakunnan malli tarjoaa:

Selkeämmän hallinnon > vähemmän päällekkäisyyttä
Joustavat henkilöstöjärjestelyt > parempi palvelujen saatavuus
Tasaisemman työkuorman ja kollegiaalisen tuen
Taloudellisen liikkumavaran > säästöjä rakenteista, ei palveluista, mahdollisuuden hyödyntää hallitusti eläköitymisiä
Paikallisuuden säilymisen > alueilla oma toiminta, omat käytännöt ja tutut kirkot

12. Säilyykö oman alueen hengellinen identiteetti?

Kyllä. Hallintomallin muutos ei vaikuta siihen, miten seurakunnat viettävät jumalanpalveluksia, kokoontuvat tai ylläpitävät omia perinteitään.

13. Mitä seurakuntalaiset ajattelevat?

Vuoden 2025 paneelitutkimuksen mukaan:

tärkeintä on palveluiden säilyminen
valinnanvapaus (esim. rippikoulussa) koetaan tärkeänä
työntekijöiden säilyminen koetaan tärkeämmäksi kuin seurakunnan hallintorakenne
hallintoon toivotaan selkeyttä

14. Vaikuttaako rakennemuutos kirkollisveroihin?

Ei vaikuta. Kirkollisveron suuruus päätetään vuosittain, eikä rakenneuudistus muuta veroprosenttia.

15. Mistä saan lisätietoa?

Tälle verkkosivulle päivitetään uusin tieto rakenneselvityksestä. Lisäksi aiheesta kerrotaan Kirkkotie-lehdessä ja paikallisissa medioissa. Voit myös olla yhteydessä oman alueesi seurakuntaan tai osallistua infotilaisuuksiin, joiden aikataulut julkaistaan tällä sivulla.

Tutustu rakenneselvityksen loppuraporttiin

Joensuun seurakuntien rakenneselvityksen 2024–2025 laaja loppuraportti (pdf)Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Laajan loppuraportin liitteet

Joensuun seurakunnat

Info ja tilat