Vaara-Karjalan seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi on hakenut Varkauden seurakunnan seurakuntapastori Jussi Leppäniemi.

Kirkkoherranvaalit toimitetaan välillistä vaalitapaa noudattaen. Välillisessä vaalissa päätöksen uudesta kirkkoherrasta tekee seurakuntaneuvosto, jonka jäsenet ovat seurakuntavaaleissa valittuja luottamushenkilöitä. Virka täytetään vuoden 2027 alusta alkaen.

Miksi Leppäniemi hakee kirkkoherraksi? Tutustu ehdokkaaseen.

Kerro lyhyesti itsestäsi.

Olen kolmen lapsen isä, pappi ja teologian tohtori. Olen työskennellyt kirkossa yli 20 vuotta, joista viisi vuotta Rantasalmen kirkkoherrana. Nykyisin työskentelen Varkauden seurakunnassa ja toimin myös vierailevana kouluttajana Itä-Suomen yliopiston teologian laitoksella. Vapaa-ajallani harrastan liikuntaa, viihdyn luonnossa ja teen metsätöitä.

Mikä on hengellinen taustasi?

Olen kasvanut luterilaisessa kodissa Satakunnassa. Hengellinen kotini on evankelis-luterilaisessa kirkossa ja jumalanpalveluselämä on tärkeä osa omaa uskonelämääni. En kuulu mihinkään herätysliikkeeseen, mutta arvostan kirkkomme erilaisia hengellisiä perinteitä.

Miksi haet Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherraksi?

Vaara-Karjalassa minua kiinnostavat erityisesti kolmen kirkon ympärille rakentuva jumalanpalveluselämä, erilaiset kylät ja vahvat paikalliset yhteisöt. Maaseutumainen elämänpiiri tuntuu minulle omalta. Haluaisin olla mukana rakentamassa tämän seurakunnan tulevaisuutta yhdessä sen ihmisten kanssa.

Miten johtaisit seurakunnan hengellistä elämää arjessa?

Kirkkoherran tehtävänä on johtaa hengellisesti koko seurakuntaa, ei vain työyhteisöä. Jumalanpalvelus on minulle seurakunnan hengellinen keskus, mutta hengellinen elämä näkyy myös ihmisten kohtaamisessa, sielunhoidossa ja lähimmäisenrakkaudessa. Haluan olla itse mukana seurakunnan arjessa ja rakentaa yhteyttä erilaisten ihmisten ja hengellisten perinteiden välille.

Millainen on unelmiesi seurakunta?

Unelmieni seurakunta on hengellisesti elävä yhteisö, jossa usko, toivo ja lähimmäisenrakkaus näkyvät arjessa. Siellä eri-ikäiset ihmiset kokevat seurakunnan omakseen ja voivat itse osallistua sen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen omien taitojensa ja kiinnostuksensa mukaan. Vaara-Karjalassa toivoisin, että eri kylien ja jumalanpalvelusyhteisöjen oma luonne säilyisi osana yhteistä seurakuntaa.

Mitkä ovat mielestäsi Vaara-Karjalan seurakunnan suurimmat haasteet lähivuosina?

Suurimpia haasteita ovat väestön väheneminen ja ikääntyminen sekä pitkät välimatkat. Seurakunnan on pystyttävä olemaan läsnä eri puolilla laajaa aluetta rajallisilla voimavaroilla. Alueiden välillä on kuitenkin eroja: esimerkiksi Heinävaaran lapsiperheet ja koulut tuovat myös tulevaisuuden mahdollisuuksia. Viime vuosien seurakuntarakennetta koskevien pohdintojen jälkeen on tärkeää katsoa eteenpäin ja jatkaa seurakunnan kehittämistä.

Miten Vaara-Karjalan seurakunnan tulisi olla mukana seurakuntalaisten elämässä?

Seurakunnan pitää olla läsnä siellä, missä ihmiset elävät arkeaan: kylissä, kouluissa, kodeissa ja paikallisissa yhteisöissä. Sen tehtävänä on kulkea ihmisten rinnalla niin iloissa kuin vaikeissa elämäntilanteissa. Seurakunnan ei pidä vain odottaa ihmisten tulevan sen toimintaan, vaan myös lähteä heidän luokseen ja antaa seurakuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista toimintaa heidän omalla alueellaan järjestetään.

Mitkä ovat seurakunnan tärkeimmät yhteistyökumppanit?

Erityisen tärkeinä pidän kouluja ja päiväkoteja sekä kyläyhdistyksiä ja paikallisia järjestöjä. Ne tuntevat alueensa ihmiset ja tarjoavat luontevia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Tärkeitä kumppaneita ovat myös hyvinvointialue, ortodoksinen seurakunta, muut kristilliset toimijat sekä Joensuun seurakuntayhtymän ja lähialueen seurakunnat.

Millaisena näet luottamushenkilöiden roolin seurakunnassa?

Luottamushenkilöt edustavat seurakuntalaisia ja osallistuvat seurakunnan tulevaisuutta koskevien linjausten ja päätösten tekemiseen. Pidän tärkeänä avointa yhteistyötä, huolellista valmistelua ja sitä, että erilaisista näkemyksistä voidaan keskustella rakentavasti. Yhteisesti tehtyjen päätösten toteuttaminen kuuluu puolestaan hyvään johtamiseen.

Mitä sanoisit henkilölle, joka harkitsee mukaan lähtemistä seurakunnan vapaaehtoistoimintaan?

Tule rohkeasti mukaan ja kerro, mikä sinua itseäsi kiinnostaa! Seurakunnassa tarvitaan monenlaisia ihmisiä ja taitoja. Vapaaehtoisuus ei tarkoita vain valmiiksi annettujen tehtävien tekemistä, vaan voit myös tuoda omia ideoitasi ja osaamistasi yhteiseen käyttöön.

Kuinka mahdollistaisit nuorten osallistumisen seurakunnan toimintaan ja päätöksentekoon?

Työskentelen nykyisin paljon nuorten kanssa ja tiedän, että heillä on ajatuksia ja osaamista, joille pitää antaa tilaa. Nuorten vaikuttajaryhmän tulee päästä mukaan asioiden suunnitteluun ja päätösten valmisteluun, ei vain kommentoimaan valmiita ratkaisuja. Nuoria pitää myös rohkaista suunnittelemaan ja toteuttamaan itse seurakunnan toimintaa.

Millaista kokemusta sinulla on esihenkilönä toimimisesta?

Toimin viisi vuotta Rantasalmen seurakunnan kirkkoherrana ja vastasin seurakunnan henkilöstön ja työyhteisön johtamisesta. Kokemusta on kertynyt niin henkilöstöjohtamisesta, työn organisoinnista kuin haastavien tilanteiden ratkaisemisesta. Olen oppinut, että hyvä johtaminen edellyttää ihmisten tuntemista, selkeitä vastuita ja kykyä tehdä päätöksiä.

Millaisen esihenkilön Vaara-Karjalan seurakunnan työyhteisö sinusta saisi?

Olen helposti lähestyttävä ja ihmisten kanssa viihtyvä esihenkilö. Luotan työntekijöiden ammattitaitoon ja haluan hyödyntää heidän asiantuntemustaan myös yhteisten asioiden suunnittelussa ja valmistelussa. Pidän samalla tärkeinä selkeitä vastuita ja yhteisiä tavoitteita. Osaan kuunnella, antaa ja vastaanottaa palautetta sekä tarttua vaikeisiinkin asioihin. Työssä pitää olla tilaa myös huumorille ja ilolle.

Millaista kokemusta sinulla on talouden johtamisesta?

Pienen seurakunnan kirkkoherrana osallistuin läheltä talouden suunnitteluun, talousarvioiden valmisteluun ja talouden seurantaan. Rantasalmella taloudellinen tilanne edellytti myös vaikeiden ratkaisujen valmistelua. Olen koulutukseltani myös filosofian maisteri taloushistoriasta, mikä on antanut minulle valmiuksia tarkastella taloutta ja sen muutoksia pitkällä aikavälillä.

Miten johdat muutosta ja teet päätöksiä tilanteissa, joissa resurssit ovat rajalliset?

Olen johtanut Rantasalmen seurakunnan rakennemuutoksen valmistelua ja läpivientiä tilanteessa, jossa toiminnan jatkaminen entisellään ei ollut enää taloudellisesti mahdollista. Opin, että vaikeistakin asioista pitää puhua avoimesti ja riittävän ajoissa. Päätösten pohjaksi tarvitaan tietoa, vaihtoehtojen arviointia ja yhteistä keskustelua. Kaikkia toiveita ei aina voida toteuttaa, mutta päätöksiä ei myöskään voi loputtomasti lykätä.

Mitkä ovat vahvuutesi Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherran virkaa ajatellen?

Vahvuuksiani ovat pitkä kokemus seurakuntatyöstä ja kyky hahmottaa seurakunnan toimintaa kokonaisuutena. Olen sosiaalinen, kiinnostunut ihmisistä ja heidän ajatuksistaan sekä suhtaudun myönteisesti uusiin asioihin. Kokemus on myös opettanut minua kuuntelemaan erilaisia näkemyksiä, tekemään päätöksiä ja huolehtimaan siitä, että yhteisesti sovitut asiat myös toteutuvat.

Katso tästä linkistä ehdokkaan oma esittelyvideo (youtube.com).Linkki avautuu uudessa välilehdessä

KirkkotieEKSTRA-artikkelit täydentävät painettujen Kirkkotie-lehtien artikkelitarjontaa. Ne ilmestyvät vain verkossa.