Joensuun evankelisluterilainen seurakuntayhtymä valmistelee laajaa krematoriohanketta, jonka tavoitteena on vastata Pohjois-Karjalan kasvaneisiin tuhkausten määriin. Suunnitteilla oleva uusi alueellinen krematorio korvaisi Joensuun hautausmaalla sijaitsevan nykyisen krematorion.

Tuhkausten määrä Joensuun hautausmaan krematoriossa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Vielä vuonna 2015 tuhkauksia tehtiin 508, mutta vuonna 2025 määrä oli jo 1 047 eli yli kaksinkertainen. Kasvu on jatkunut edelleen vuoden 2026 alussa.

Noin 45 prosenttia tuhkattavista on joensuulaisia vainajia. Yli puolet vainajista tuodaan tuhkattaviksi muualta Pohjois-Karjalasta sekä Savonlinnan ja Varkauden alueilta. Lähimmät muut krematoriot sijaitsevat Kuopiossa, Kajaanissa ja Imatralla.

Ennusteiden mukaan kuolleiden määrä Pohjois-Karjalassa kasvaa maltillisesti 2040-luvulle saakka. Samalla tuhkauksen suosio kasvaa edelleen arkkuhautaukseen verrattuna.

– Tuhkausten osuuden hautauksista arvioidaan nousevan nykyisestä noin 61 prosentista jopa 80 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaisi noin 1 800 tuhkausta vuodessa, mikä edellyttää nykyaikaista ja riittävän kapasiteetin omaavaa krematoriota, toteaa Joensuun seurakuntayhtymän hallintojohtaja Tommi Mäki.

Nykyisen vuonna 1989 valmistuneen krematorion rakenteet ovat huonossa kunnossa ja sen laitteisto alkaa lähestyä teknisen käyttöikänsä päätä. Myös ekologiset tekijät vaikuttavat suunnitelmiin, sillä tilanpuutteen vuoksi nykyisiin tiloihin ei ole mahdollista rakentaa nykyaikaisia ympäristövaatimuksia täyttävää suodatinlaitteistoa.

Kiinteistöosakeyhtiö uuden krematorion taustalle

Uuden krematorion kooksi suunnitellaan noin 700–800 neliömetriä. Hanketta varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakkaina olisivat Pohjois-Karjalan seurakunnat asukaslukuihin perustuvilla osuuksilla. 

Yhtiön toiminta perustuisi tuhkausmaksuihin, jotka olisivat osakasseurakuntien asiakkaille edullisemmat. Mahdollinen ylijäämä käytettäisiin krematorion tuleviin huoltoihin ja peruskorjauksiin. Hankkeen kustannusarvio on noin 3,5–4 miljoonaa euroa.

– Alueellinen malli olisi veronmaksajille kokonaistaloudellisesti, ekologisesti ja palvelujen saatavuuden kannalta paras ratkaisu. Se auttaa pitämään hinnat kohtuullisina, minimoi tuhkausjonoja ja turvaa omaisten toiveiden toteutumisen, Mäki toteaa.

Uuden krematorion ensisijaisena sijaintina on Joensuun hautausmaan alue, jota pidetään logistisesti, kaavoituksellisesti ja lupaprosessien näkökulmasta selkeimpänä vaihtoehtona. Lopullinen sijainti ratkaistaan hankesuunnittelun edetessä.

– Suunnitelmat ja kustannusarviot ovat tässä vaiheessa vielä karkealla tasolla, sillä varsinaisen hankesuunnitelman laadinta on vasta käynnistymässä Joensuun seurakuntayhtymässä helmikuussa hyväksytyn kiinteistösuunnitelman mukaisesti, Mäki kertoo.

Pohjois-Karjalan eri seurakunnilla on jo alustavaa tietoa hankkeesta. Neuvottelut jatkuvat kuluvan vuoden aikana. Jos hanke etenee suunnitellusti, kiinteistöosakeyhtiö perustetaan ensi talvena. Tämän jälkeen suunnittelu- ja rakennusvaiheen arvioidaan kestävän noin kaksi vuotta. Nykyinen Ristinkappeli on tarkoitus purkaa, kun uusi krematorio on otettu käyttöön.

Vastaavia hankkeita on toteutettu Suomessa myös aiemmin. Lahdessa seurakuntien omistama krematorioyhtiö on toiminut 10 vuoden ajan. Pirkanmaalla ja Hyvinkäällä vastaavat hankkeet ovat käynnissä, ja Helsingissä ja Jyväskylässä krematoriohankkeita käynnistellään parhaillaan.