Seurakuntien maksuttomat ruokailujen osallistujamäärät tuplaantuivat – Mitä tapahtui?

Wed Mar 20 05:59:00 EET 2024, Tarmo Ylhävuori

Aino Kakkonen ja Hannu Soikkeli ovat pöydän äärellä. Pöydällä on kalakeittolautanen.

Aino Kakkonen ja Hannu Soikkeli ovat toimineet pitkään eri tehtävissä vapaaehtoisina.

Joensuun seurakuntien vähävaraisten ruokailujen osallistujamäärä lähes tuplaantui viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Kasvu ei rajoitu vain Pohjois-Karjalaan.

Tuupovaaran seurakuntatalossa kaikuvat tervehdykset. Pienessä pitäjässä moni tuntee toisensa nimeltä. Alkamassa on kerran kuussa järjestettävä työttömien ja vähävaraisten ruokailu.

Tällaisten yhteisten ateriahetkien suosio on kasvanut viime vuosien aikana reippaasti. Viime vuonna Joensuun seurakuntien diakoniaruokailuihin osallistui 1 500 henkilöä, kun vielä toissa vuonna osallistujia oli 772. Myös Kontiolahdella kävijämäärissä oli kasvua, vaikkakaan ei yhtä dramaattista kuin Joensuussa. 

Kasvu ei rajoitu vain Pohjois-Karjalaan, vaan kävijämäärät ovat nousseet myös koko Suomessa. Miksi ruokailut houkuttelevat?

Ilmeisin syy kävijämäärän kasvulle on se, että ruokailuja järjestetään nyt entistä useammin. Tuupovaaran ruokailu on alkanut koronapandemian jälkeen, kun ihmiset jälleen uskaltavat kokoontua yhteen syömään. Ruokailut kiinnostavat, koska monella on taloudellisesti entistä tiukempaa.

Halpaa ja epäterveellistä ruokaa

Yhden näkökulman tarjoaa Tuupovaaran seurakuntatalolle saapuva Hannu. Hän on huomannut, että samalla rahalla saa kaupasta nyt entistä vähemmän. Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuosina 2022 ja 2023 jopa 10 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.

– Täytyy katsoa, mitä syö ja elää sen mukaan, Hannu toteaa. Hän luettelee kaupan omia tuotemerkkejä, joilta löytyy edullisia vaihtoehtoja brändituotteiden sijaan.

Rantakylän seurakunnan diakoni Auli Pehkonen on huomannut saman ilmiön. Moni vähävarainen valitsee nyt halpaa ja epäterveellistä ruokaa.

– Ihmiset yrittävät selviytyä peruseineksillä. Se ei ole välttämättä pitkän päälle hyväksi, että joutuu elämään huonolla ruualla, eikä ole varaa ostaa laadukkaampaa, Pehkonen kertoo.

Diakoniaruokailujen suosiota selittää se, että ne ovat yleensä maksuttomia tai ainakin hyvin edullisia, eikä tarjolla ole eineksiä.

Syrjäseudulla autolle on tarvetta

Vapaaehtoiset Hannu Soikkeli ja Aino Kakkonen ovat huhkineet Tuupovaarassa aamupäivän, jotta kymmenen litraa kalakeittoa valmistuu puoleksipäiväksi. Keiton makua pyöristää kuohukerma, ja tarjolla on myös kolmannen vapaaehtoisen, Ritva Laakkosen, täyttämiä voileipiä ja kääretorttuja.

Keitto maistuu parille kymmenelle osallistujalle. Parhaimmillaan Tuupovaaran seurakuntatalolle on tullut yli 30 ruokailijaa, mutta tänään rospuuttokeli on saanut osan heistä jäämään kotiin.

– Täällä pitäjässä välimatkat ovat pitkiä, kertoo Vaara-Karjalan seurakunnan diakoni Taru Keinänen. Siksi sää vaikuttaa siihen, lähtevätkö ihmiset seurakuntatalolle vai eivät.

Välimatkat tuntuvat myös kukkarossa, sillä kauppojen lisäksi hintojen nousu näkyy huoltoasemilla. Kalakeitolle tullut Esko on havainnut, että polttoaine on nyt kalliimpaa kuin muutama vuosi sitten.

– Kun polttoaine on kallistunut, niin täytyy ajaa vähemmän, hän kertoo.

Taru Keinäsen mukaan auto on syrjäseudulla asuville lähes pakollinen etenkin, jos ei asu kirkonkylällä. Kela ei kuitenkaan huomioi auton käyttökuluja, kun laskee tukien määrää.

– Auton käyttökulut ovat sellaista ekstraa, jonka ei ajatella kuuluvan perustarpeisiin, mutta täällä ne kyllä kuuluvat, Keinänen kuvailee.

Sosiaalitukien leikkaukset tuntuvat

Pienituloisten ihmisten elämää vaikeuttaa entisestään se, että nykyinen hallitus on leikannut Kelan tuista. Osa muutoksista on astunut voimaan tämän vuoden alussa ja osa vuoden aikana.

Diakoni Auli Pehkonen nostaa esiin sen, että huhtikuun alusta lähtien toimeentulotuen laskennassa hyväksytään jatkossa asumiskulut vain tiettyyn enimmäismäärään saakka. Jos asumiskulut ylittävät rajan, Kela velvoittaa etsimään edullisempaa asuntoa.

– Alueellamme on todella vaikea löytää edullista asuntoa, joka olisi tarpeeksi pieni ja täyttäisi Kelan normit. Ihmisiä asuu yksin isoissa asunnoissa, että olisi katto pään päällä, Pehkonen kertoo.

Diakoni on kuullut tapauksista, joissa ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pitäjiin tai kokonaan toiselle paikkakunnalle, kun tarpeeksi edullista asuntoa ei ole löytynyt. Näin on käynyt jo ennen huhtikuussa tapahtuvaa muutosta.

Asumiskuluja on kasvattanut se, että sähkön hinta ja vuokrat ovat nousseet. Etenkin tänä ja viime talvena mediasta on saanut lukea ennätyksellisistä pörssisähkön hinnoista.

Kaikki ovat tervetulleita

Tuupovaarassa ruokailu alkaa Taru Keinäsen tervetulotoivotuksilla ja yhteisellä ruuan siunaamisella. Diakoniatyössä ei kysellä sitä, kuuluuko ihminen kirkkoon vai ei. Ruokailuissa ei myöskään kysytä tuloja tai elämäntilannetta.

– Ovella ei kysellä, oletko työtön tai vähävarainen. Ovi on auki kaikille, jotka haluavat tulla, Keinänen kertoo.

Tämä lienee ruokailujen suosion keskeisin syy: ketään ei käännytetä ovelta.

Tarmo Ylhävuori

Kuva: Tarmo Ylhävuori


Näin kirkon diakonia auttaa